Monday, October 23, 2006

Virallisterveellistä skeidaa

Hesarin Elämä&Terveys -sivujen Salmenkaita vs. Hakala "hiilariväittely" on odotettavasti herättänyt runsaasti keskustelua.

Kelan tutkija Hakala liputtaa vähärasvaisen hiilarishaissen puolesta. Voi elämä. Kuinka kauan joudutaan vielä odottamaan sitä päivää, kun nämä jäärät avaavat vihdoin silmänsä kiistattomille tutkimustuloksille ja "virallisterveelliset" suositukset mietitään uudelleen. Hakalan mukaan vähintään puolet ravinnon energiasta (Ilmeisesti energian kokonaismäärästä (%). Siteerattu mielestäni hiukan oudosti: "Ainakin puolet ravinnosta olisi suositeltavaa olla hiilihydraatteja." ???) pitäisi saada hiilareista koska kuidut on hyvä juttu.

Lääketieteen kandi Salmenkaita syyttää sokeria ja nopeita hiilareita pahimmiksi lihavuuden aiheuttajiksi. Ei suosittele Atkinsin HC-muotoa, vaan painottaa "hiilaritietoisuutta". Kasviksia, prodea ja rasvaa. Kuinka yksinkertaista?

Jostain syystä jälkimmäisen läpät vakuuttaa mut paremmin.

7 Comments:

Anonymous antti said...

Kyllähän ton ensimmäisenkin jorinoita voi lukea muutenkin kuin piru raamattua. En usko että se nyt niin kamalan huono idea on saada 50% energiasta hiilareista, jos se just tulee "hiilaritietoisista" ruuista kuten täysjyväleivästä jne. Tuskin silloin elimistö panee hanttiin eikä verensokerit hyppelehdi.

23/10/06  
Blogger urheiluhullu said...

Toki toki, mutta.

"..pienet määrät valkojauhotuotteita ja sokeria eivät Hakalan mukaan ole laihduttajalle kiellettyjä.."

Että se siitä hiilaritietoisuudesta.

Ja ihan oikeesti, kannattaa kokeilla ennen ku tyrmää noi hyvä-/vähähiilariset ruokavaliot. Ylimääräset kilot ja varsinkin turvotus lähtee yllättävän nopeesti ja olo kevenee.

23/10/06  
Blogger kesäkissa said...

Amen to that!

23/10/06  
Anonymous antti said...

No itse en ainakaan jaksa uskoa, että tosiaan kohtuudella nautitut määrät valkoista jauhoa ja sokeria on niin kamalaa, edes laihduttajalle. Näissä hiilarikeskusteluissa on aina kyllä havaittavissa sellaista ilmiötä, että "jos et ole puolellani, niin olet minua vastaan".

Ja, olen kyllä kokeillut ja aina välillä on kiva ottaa aamupalaksi kunnon protskusatsi tunaa ja raejuustoa. Vähähiilarisesta tulee mukavan litteä olo masuun. Uskallan kuitenkin väittää, että esimerkiksi kovatempoisessa salibandyssa, jossa mennään kovaa anaerobisella alueella, elimistö hyötyy polttoaineesta. Ei sitä glukoosia sinne lihaksiin niistä rasvoista ja proteiineista (niin nopeasti) vaan saa.

24/10/06  
Blogger kesäkissa said...

Mä en ole ainakaan havainnut mitään ongelmaa yhdistelmässä kovatempoinen liikunta + VHH Atkinsin induktiovaiheen, jolloin kroppa tottuu rasvanpolttoon, jälkeen. Päinvastoin, melkein jaksaa paremmin kuin ennen. :-)

Mutta ehkä nämäkin ovat yksilöllisiä asioita - mulla paini luistaa, vaikkei olisi tehty mitään hiilaritankkausta alle.

24/10/06  
Blogger urheiluhullu said...

Yksilöllisiä asioita, tosiaan. Itselläni meni hetken aikaa ennen kuin elimistö oppi käyttämään aerobisessa suorituksessa fläsävarastoja. Pitkäkestoisissa suorituksissa se on ymmärtääkseni lähes välttämätön "taito" elimistölle, koska lihasten glykogeenivarastot tyhjenee aika nopeasti suorituksen alettua.

"Vähä-/hyvähiilarisella" jättäisin mielummin iltapalalta ne hiilarit pois, ei missään nimessä aamiaiselta, varsinkaan jos tuntuu ettei jaksa treenata täysillä. Omassa ruokavaliossani hiilarit painottuu aamupalalle ja treenin jälkeiseen ateriaan (+palariin). Iltaa kohden painottuu prode ja hyvät rasvat. Tämä sopii minulle hyvin.

antti: Eikö varsinkin anaerobisessa suorituksessa ensisijaiset energiavarastot käytetä hyvin nopeasti loppuun?

Juokseehan alakarppaajat maratoneja ja ultramatkojakin.. :)

24/10/06  
Anonymous antti said...

Ei ne glykogeenivarastot kyllä nopeasti suorituksen alettua lopu. Maratonilla loppuminen tulee käsittääkseni siinä 30km kohdalla yleensä, ja puhutaan että tulee "seinä vastaan". Olen varma, että elimistösi on osannut aina käyttää fläsävarastoja aerobisessa suorituksessa, tokihan taito voi hyvin parantua. :)

Tosiaan tokihan polttoaine kuluu kovassa salibandypelissä loppuun nopeammin kuin maratonilla, mutta en mitenkään usko että glykogeenivarastot loppuisivat parissa minuutissa. Siihen ei ainakaan peleissä pyritä, koska luulisi siinä tapauksessa vauhdin loppuvan nopeasti.

Tää kaikki on vähän mutua, kun en ole ravitsemuslääketieteen ammattilainen ja aihe on muutenkin niin yksilöllinen ja monimutkainen. Minusta vaan tuntuu siltä, että pelin jaksaa paremmin puuron kuin munakkaan voimalla ja päivän seuraavassa pelissä jaksaa paremmin, kun syö välissä pari banaania eikä raejuustoa.

25/10/06  

Post a Comment

<< Home